sunnuntai 2. lokakuuta 2016

Pispala pintaa syvemmältä

Tampere täytti eilen 237 vuotta. Noista vuosista olen asunut paikkakunnalla jo 14 viimeisintä, mutta toivoin, että Tampereen päivän kunniaksi järjestetty (ja rouheasti nimetty) Pispala underground -kiertokävely tarjoaisi uutta tietoa näinkin kokeneelle kaupunkilaiselle.


Kävelyn aikana opin muun muassa, että venäläiset rakennuttivat vuosina 1915–1917 Pispalaan linnoituksia saksalaisten hyökkäysten varalta. Pispan koulun kulmalla maasta voikin havaita sammaloituneen betonimöhkäleen, joka on ihka aito bunkkeri!


Pispalanharjun asuttivat kaupungista muuttaneet työläiset, jotka pystyttivät talonsa kukin mielensä mukaan, koska asemakaavaa ei ollut. Talot olivat kuitenkin poikkeuksetta puusta.


Yllä näkyy kappale Pispalan alueen vanhimmasta talosta, jonka liepeillä oli aikoinaan kokonainen hedelmätarha. Muistona näistä ajoista ovat Selininkadun ja Tahmelankadun välisen puiston omenapuut.


Sitäkään en tiennyt, että Pispalassa on aikonaan ollut myös mäkihyppytorni Tahmelan hoppa! Nykyään sen paikalla on Lauri Viidan muistomerkki ja alastulopaikalla urheilukenttä. Hyppyristä muistuttaa enää kadunnimi.


Pispala kuului alkujaan Pohjois-Pirkkalaan, ja se liitettiin Tampereeseen vuonna 1937. Rajalle rakennettiin tätä ennen muuri, jonka jäänteitä näkee vieläkin Tahmelan urheilukentän liepeillä.


Kävelykierros ei olisi ollut nimensä mukainen, ellemme olisi käyneet myös maan alla! Pispalan uittotunneli oli avattu tänään vain meitä varten. Bongasin nyt sen katosta ristin, joka muistuttaa sen kohdalla sijainneen vanhan kirkon paikasta. Kirkko tuhoutui tulipalossa vuonna 1968. Uumoiltiin, että tunnelin rakennustyöt vahingoittivat kirkon perustuksia ja saivat aikaan kohtalokkaan sähkövian, joka sytytti rakennuksen tuleen.

Kaksituntisen kävelykierroksen aikana tuli siis opittua montakin uutta knoppitietoa omasta kotikaupungista mutta myös nautittua hienosta syysilmasta, saatua hyvää liikuntaa ja napsittua liuta valokuvia. Aika toimiva kombo sunnuntai-iltapäivän iloksi.